Luka lähti uuteen kotiin

Nyt on siis kaikki pennut menneet, paitsi Lilla joka jää kotiin. Eli tähän blogiin ei tule enempää juttuja, mutten poista sitä, sillä joskus myöhemmin saattaa olla mukava tutkia entisten pentujen tekemisiä ja kuvia =)

Lillan jutut tulee sitten ihan Aiken kennelin sivuille Lillan omaan kohtaan.

Kiitos kaikille lukijoille, ja vielä tätäkin kautta hyvää matkaa pennuille ja uusille omistajille <3 Ollaan yhteyksissä! 

=)

Tänään oli kynnenleikkuupäivä! Kyl mie sain ne leikattua vaikka vähän erimielisyyksiä olikin, varsinkin Lillan kanssa =D

Luka painaa jo 8950g! Ja Lilla 8500g.. Jytkyjä.

Sekä Lilla että Luka osaavat aika hyvin omat nimensä, osaavat istua ja tänään ekan kerran istutin ennen kuin saivat ruokaa. Se on hieman haasteellista kun syövät samasta kupista.. Jos toinen ei eistukaan niin toinen joutuu turhaan odottelemaan. Mutta hyvin niillä meni! Ja Lilla osaa käsimerkillä avustettuna myös mennä maahan, Lukaakin opetettu.

=)

Käytin Lukan hihnassa kävelemässä pari päivää sitten, tosi hyvin käppäili rinnalla. Sit käytiin tuossa kesämökkinaapurin luona kahvilla, Luka hengaili siinä miun tuolin vieressä, mutta kävi myös innoissaan moikkailemassa Jussia ja hänen kaveriaan joka ilmestyi siihen autolla. Autosta ei pentu välittänyt hittoakaan.

Pesin eilen Lillan ja Lukan. Olivaqt pyörineet jossain ja haisivat pahalle. Ainoastaan vesipesu, mutta haju lähti kyllä. Molemmat antoivat tosi hyvin pestä, ottivat kai leikkinä. Otin ne yksi kerrallaan pesuhuoneeseen, rapsuttelin ja laitoin käsisuihkun päälle osoittamaan lattiaan n. 10cm irti lattiasta. Kun pentu tuli tutkimaan (Luka alkoi juoda suihkusta =D ), siirsin suihkua sivusta päin niin, että pennun toinen jalka kastui. Juttelin koko ajan normaalisti kuten aina koirille. Molemmat pennut siinä tilanteessa kääntyi vaan tasomaan et mitäs tää on. Ei pakittamista, epävarmuutta tai myöskään aggressiivisuutta. Ainoastaan innokasta uteliaisuutta. Kastelin koko koiran lukuunottamatta päätä ja samalla hieroin turkkia. Nostelin myös tassu kerrallaan ja hieroin anturat. Pennuilla vaan hännät vippasi =) Ja pyyhekuivauskin oli niille leikkiä. Ja lopun kuivasi aurinko, eilen oli ihan kauhea helle!

Olen opettanut istumista Lukalle ja Lillalle, Lillalle myöskin maahanmenoa.

4.8.

Käytin Victorin (Vai Viktor? En ole varma kirjoitusasusta, kun uudet omistajat ovat nimen päättäneet =) Sinisestä siis kysymys) tänään hihnakävelyllä. Tavattiin kesänaapuri ja Victor aluksi vähän vierasti (vieras ympäristö tottakai), mutta meni reippaasti moikkaamaan. Juttelin miehen kanssa siinä jonkin aikaa ja Victor hengaili ihan rennosti siinä. Kävi haistelemassa poraa ja sai kivipölystä kirsunsa valkeaksi =D Kävi vielä pari kertaa rapsuteltavana ja sitten lähdettiin takas pihaan päin. Pora alkoi laulaa, kun oltiin jonkin matkaa kävelty, Victor vain kääntyi katsomaan kylmän rauhallisesti tuumasi että "Aha. Who cares?" ja jatkoi kävelyä rinnallani. Käveli koko matkan todella nätisti vierelläni.

Leikkasin penneiltä kynnet ja Victor (sininen) antoi parhaiten leikata. Lukalla (musta) sujui hyvin, kun nukkui =D Lilla (punainen) kääntyi katsomaan kun yritin salaa leikata takajalkojen kynsiä, kallisti päätään tyyliin "You're doing.. What?" ja kävi kynsileikkureiden kimppuun. Sain mie lopulta siltäkin leikattua. 

La Barre (violetti) lähti uuteen kotiin

Pentujen painot 3.8.

Musta(u): 7890g (+275)
Sininen(u): 7900g (+370)
Punainen(u): 7150g (+95)

La Barre (violetti) lähti tänään siis kohti uutta kotia. Kaikkea hyvää pikkuiselle ja perheelle, toivottavasti kuulemme heistä vielä paljon <3

Mustaa kutsumme Lukaksi(Lykaios -> Lyka -> helpompi sanoa Luka) ja punaista Lillaksi(Liljankukka -> Lilja, hölmö nimi -> Lilla, parempi ja persoonallisempi). Sininen on vaa Jätkä, ja maanantainahan sekin jo lähtee ja saa varmaan oman kutsumanimensä =)

Kaikille kolmelle kakrulle olen (äitikin varmaan) opettanu istumista (ja luoksetuloa on jo tovi harjoiteltu). Tänään kun kutsuin penneleitä (Lilla tietää jo nimensä, Lukakin jo hieman ymmärtää), tulivat eteeni ja istuivat! =D Vahvistin kaikkia "Istu, hieeeeno poika/tyttö"

Kipi (minun 2v narttu, sukua näille pennuille 3. polvessa jos en väärin laskenu näin pikaseen) moikkasi pennet tuosta aitaverkon läpi ohi kulkiessamme. Pennut olivat uteliaita ja oisivat halunneet varmaan leikkiä. Kipi rakastaa vauvoja ja oli myöskin innoissaan =)

Pennut katsoivat eilen kun violettikin vielä oli, televisiosta Van Helsingiä =D Istuivat päät kenossa, tilanteesta on pari kuvaakin.

Laitoin äsken youtubesta soimaan sen "Emme me pienet koiran pennut ...." ja otin Lillan syliini, niin pää kenossa alkoi kuunnella ja katsella =D Luka tuli myös viereen istumaan just sillee "???" Sininen ei paljon viittiny välittää, leikki omiaan.

Sininen on muutenkin hyvin tasainen pentu, semmoinen vähän "huuhailija". Leikkii, touhuaa, hilluu, tulee luokse ja syliin asti kyllä, muttei missään vaiheessa ole ollut ensimmäinen joka syliin tunkee. Se selkeästi pohtii elämän suuria kysymyksiä itsekseen, kuten kuuluisat ajattelijat tekevät. Maailma menettää tässä suuren filosofin, jolla olisi varmasti vastaus moneen mieltämme askarruttavaan kysymykseen, harmi ettei se osaa puhua ja viisastaa meitä ; ) Toivon kuitenkin, että sen tuleva perhe saisi vähän suitsittua tätä viisautta johonkin hyödylliseen ja järkevään kuten jäljestämiseen, sisustuksen uusimisen sijaan..

Musta, Luka, (vailla kotia vielä) on hyvin itsenäinen myöskin, mutta vietikkäämpi ja varmasti hankalampi kuin sininen. Tykkää olla sylissä, mutta yleensä kun pentuja kootaan yhteen läjään, esim punnitusta varten. Tulee kysymykset "Kuka puuttuu?" -Musta. "Missähän se on?" -Varmaan ulkona.. -Joo, siellähän se, pimeimmässä nurkassa. Mmm... Tykkää hillua ja olla lähellä, mutta kun tulee nukkumisen aika, menee mieluusti erilleen ja viihtyy nimenomaan ulkona. Sehän se oli, jota sillon parisen viikkoa sitten etsittiin "kissojen ja koirien kanssa" ja löytyi sohvan ja seinän välistä kapeasta raosta nukkumasta! Ja sinne tunki sitten joka kerta..